Kun kunta rakentaa koulun, hyvinvointialue täydentää lääkevarastoa tai valtio toteuttaa uuden verkkosivuston, käytetään julkisia varoja. Merkittävä osa tästä rahankäytöstä tapahtuu julkisina hankintoina, kun julkiset toimijat ostavat tarvitsemiaan tavaroita ja palveluita markkinoilta. Julkiset hankinnat näkyvätkin arjessamme joka päivä ja ovat keskeinen osa yhteiskunnan toimintaa.
Julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa vuosittain kymmeniä miljardeja euroja. Kyse on niin suuresta summasta yhteisiä varojamme, että on perusteltua kysyä, mitä rahalla saadaan, keneltä ostetaan ja miten hyvin hankinnat onnistuvat.
Julkiset hankinnat vaikuttavat meihin kaikkiin
Julkisten hankintojen merkitys ei johdu vain niiden suuresta euromäärästä. Hankinnat vaikuttavat siihen, millaisia palveluja kansalaiset saavat, millaisilla markkinoilla yritykset toimivat ja mihin suuntaan julkinen sektori omalla kysynnällään yhteiskuntaa ohjaa.
Pieneltäkin kuulostavalla muutoksella voi olla suuri vaikutus, kun se toistuu tuhansissa hankinnoissa. Jos kilpailua saadaan hieman enemmän, hankinnat suunnitellaan paremmin tai samoilla euroilla saadaan parempaa laatua, vaikutukset voivat koko julkisessa taloudessa olla huomattavia. Sama koskee esimerkiksi ympäristövaikutuksia.
Tarve ymmärtää julkisia hankintoja nykyistä paremmin ei ole uusi. Julkisia hankintoja koskevissa tutkimuksissa ja selvityksissä on jo pitkään nostettu esiin hankintatiedon hajanaisuus sekä puutteellinen saatavuus ja vertailtavuus. Hankinnoista syntyy paljon tietoa, mutta niistä on ollut vaikea muodostaa kokonaiskuvaa. Tämä on hankaloittanut sekä hankintojen johtamista että esimerkiksi niiden kustannustehokkuuden, kilpailuvaikutusten ja muiden yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia.
Mitä Tutkihallintoa.fi kertoo julkisista hankinnoista?
Tutkihallintoa.fi kokoaa julkisia hankintoja koskevaa tietoa yhteen ja tekee siitä helpommin tarkasteltavaa ja vertailtavaa.
Yksittäisten hankintojen sijaan palvelu auttaa katsomaan julkisia hankintoja laajempana kokonaisuutena ja seuraamaan niiden kehitystä ajassa.
Palvelussa voi tarkastella muun muassa julkisten hankintojen kokonaisarvoa sekä hankintailmoituksia koskevia tietoja. Oheinen kuvio kertoo hankintojen vuosittaisen kokonaisarvon organisaatiotyypeittäin.
Hankintailmoitukset kertovat esimerkiksi kilpailutusten määrästä ja arvosta, käytetyistä hankintamenettelyistä ja suorahankinnoista. Kilpailutusten jälkeen julkaistavista jälki-ilmoitustiedoista voidaan tarkastella esimerkiksi sopimusten arvoja, tarjouskilpailujen tuloksia ja kilpailun määrää.
Julkisia hankintoja voidaan palvelussa tarkastella myös niille asetettujen tavoitteiden kautta. Palvelun avulla voi tarkastella muun muassa, missä määrin hankinnoissa huomioidaan pienten ja keskisuurten yritysten osallistumismahdollisuuksia sekä ympäristöön, sosiaaliseen kestävyyteen ja innovaatioiden edistämiseen liittyviä tavoitteita.
Yksittäinen tunnusluku ei kuitenkaan usein kerro, onko jokin hankinta onnistunut. Julkisten toimijoiden tehtävät, koko ja toimintaympäristö eroavat toisistaan. Tiedon avulla voimme seurata kehitystä, tehdä perusteltuja vertailuja ja tunnistaa poikkeamia, joita on syytä tarkastella lähemmin.
Hankintatiedosta on hyötyä monelle
Julkisia hankintoja koskeva tieto ei ole tarkoitettu vain hankinta-ammattilaisille. Samaa tietoa voidaan käyttää hyvin erilaisiin tarkoituksiin riippuen siitä, kuka tietoa käyttää.
Kansalaiselle ja medialle hankintatieto tarjoaa näkymän siihen, miten yhteisiä varoja käytetään. Kansalainen voi esimerkiksi tarkastella ja arvioida oman kuntansa toimintaa. Tieto auttaa lisäksi tunnistamaan ilmiöitä, joista tarvitaan julkista keskustelua.
Hankintoja tekeville organisaatioille tieto on johtamisen ja kehittämisen väline. Oman toiminnan vertaaminen muihin voi auttaa tunnistamaan eroja esimerkiksi kilpailun määrässä, käytetyissä hankintamenettelyissä tai vastuullisuustavoitteiden huomioimisessa. Vertailu auttaa löytämään toimintatapoja, joista oman organisaation kehittämisessä voidaan ottaa oppia.
Yrityksille tieto avaa näkymän julkiseen kysyntään. Julkiset hankinnat muodostavat Suomessa suuren markkinan, mutta yksittäisen yrityksen voi olla vaikea muodostaa siitä kokonaiskuvaa pelkästään seuraamalla yksittäisiä tarjouskilpailuja. Kootun tiedon avulla yritys voi hahmottaa eri toimialojen hankintamarkkinoita, kilpailun määrää ja julkisen sektorin kysynnän kehitystä.
Tutkijoille hankintatieto tarjoaa aineistoa esimerkiksi kilpailun, kustannustehokkuuden ja erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden tutkimiseen. Päätöksentekijöille tieto tarjoaa puolestaan pohjan hankintoja koskevien tavoitteiden, ohjauksen ja lainsäädännön kehittämiselle. Esimerkiksi kilpailun vahvistaminen tai pienten ja keskisuurten yritysten osallistumismahdollisuuksien parantaminen edellyttää riittävää tietoa siitä, miten julkiset hankinnat tällä hetkellä toimivat.
Tiedon arvo syntyy käytöstä
Hankintatieto tarjoaa välttämättömän perustan julkisten varojen käytön arvioinnille. Kattavan ja vertailukelpoisen tiedon avulla voimme tarkastella esimerkiksi sitä, miksi kilpailua syntyy joissakin hankinnoissa enemmän kuin toisissa, miksi toimintatavat vaihtelevat ja miten hankinnat muuttuvat ajan kuluessa. Tietopohjan laajentuessa lähivuosina pystymme tekemään julkisen sektorin toiminnasta entistä läpinäkyvämpää ja kysymään yhä tarkempia kysymyksiä.
Tietoa tarvitaan myös sen arvioimiseen, mitä tehdyistä ratkaisuista seuraa. Kun tavoitteiden rinnalla voidaan seurata toteutunutta kehitystä, on mahdollista arvioida, ovatko valitut keinot toimineet. Julkisen talouden paineet, ympäristöön kohdistuvat uhat ja muut toimintaympäristön muutokset korostavat tarvetta ymmärtää, mistä kehitys johtuu ja millaisia vaikutuksia tehdyillä ratkaisuilla on.
Tutkihallintoa.fi tuo hankintatietoa kaikkien käyttöön. Mitä enemmän tietoa hyödynnetään päätöksenteossa, tutkimuksessa, johtamisessa, liiketoiminnassa ja julkisessa keskustelussa, sitä paremmat edellytykset meillä on varmistaa, että yhteisille euroille saadaan vastinetta.
Johtava asiantuntija, Hilma-palvelun ohjausryhmän puheenjohtaja
Olli-Juhani työskentelee Valtiokonttorissa julkisten hankintojen digitalisaation ja tietojohtamisen parissa sekä ohjaa Hilma-palvelun kehittämistä. Aiemmin hän on työskennellyt valtiovarainministeriössä ja muun muassa johtanut hankintatietoon ja kansalliseen turvallisuuteen liittyviä hallitusohjelmahankkeita sekä ohjannut ja valmistellut kansallisia julkisten hankintojen kehittämistoimia. Olli-Juhani on neuvotellut Suomen liittymisen eurooppalaiseen julkisten hankintojen data-avaruuteen ja edustanut Suomea alan kansainvälisissä ryhmissä.
