Statsfinanserna

Talouden sanastoa valtiolla

Arviomääräraha on yhtä vuotta varten myönnetty määräraha, jota ei voi siirtää myöhempiin vuosiin mutta joka voidaan ylittää asianomaisen ministeriön luvalla tietyn määrämuotoisen menettelyn (ylityslupahakemus) jälkeen.

Budjettitalous on valtiontalouden osa, jonka tulot ja menot sisältyvät valtion talousarvioon. Termiä käytetään samassa merkityksessä kuin termiä talousarviotalous. Budjettitalouteen eivät kuulu talousarviotalouden ulkopuoliset rahastot, liikelaitokset eikä valtio-omisteiset yhtiöt.

Hallinnonalan muodostaa yksittäinen ministeriö yhdessä alaistensa virastojen ja laitosten kanssa. Valtionhallinto on jaettu 14 hallinnonalaan sisältäen tasavallan presidentin kanslian ja eduskunnan. Hallinnonalasta käytetään toisinaan lyhennettä HA.

Varainhoitovuoden aikana käytettävissä olevista määrärahoista käyttämättä tai varainhoitovuodelle arvioidusta tuloarviosta kertymättä oleva osuus.

Kertymällä tarkoitettaan varainhoitovuoden aikana kertynyttä meno- tai tulokertymää.

Valtionhallintoon kuuluvat virastot ja laitokset on jaettu n. 65 kirjanpitoyksikköön. Kirjanpitoyksiköstä voidaan käyttää lyhennettä kpy.

Varainhoitovuoden aikana yhteensä käytettävissä olevat määrärahat eli kyseisen vuoden määrärahat sekä mahdolliset edelliseltä vuodelta siirtyneet määrärahat yhteensä.

Lisätalousarvio on valtion talousarvion muutos, jonka valmistelu-, soveltamis- ja seurantavaiheet ovat samat kuin valtion talousarvion toimintaprosessissa. Lisätalousarviossa voidaan myöntää lisää tai vähentää määrärahaa tai tuloarviota.

Liikekirjanpito (tai lyhyemmin kirjanpito) on yrityksille pakollinen taloudellisten tapahtumien rekisteröinti- ja laskentajärjestelmä, jonka tuloksena syntyy tilinpäätös.

Valtiolla puhutaan selvyyden vuoksi aina liikekirjanpidosta (ei pelkästä kirjanpidosta) erotuksena talousarviokirjanpitoon.

Liikekirjanpidossa käytettävät tilit. Valtiokonttori ylläpitää kirjanpitoyksiköiden käytettävissä olevien liikekirjanpidontilien tilikarttaa.

Valtion liikelaitoksista säädetään laissa valtion liikelaitoksista ja niiden toiminnasta ja tehtävistä säädetään laitoskohtaisissa laeissa. Valtion liikelaitokset määritellään yrityksiksi, eivätkä ne ole osa valtion budjettitaloutta.

Luku on osaston tai pääluokan osa, joka koostuu momenteista.

Liikekirjanpidossa menolla tarkoitetaan tuotannontekijän hankinnasta tai muusta syystä aiheutunutta lopullista rahan käyttöä. Meno voi olla vastikkeellinen (esim. hankinnat) tai vastikkeeton (esim. valtionavut ja avustukset).

Momentti on luvun osa, joka koostuu määrärahaa tai tuloarviota koskevasta päätösosasta ja selvitysosasta. Valtion talousarviossa on noin 600 momenttia.

Yhteen tai useampaan käyttötarkoitukseen osoitettu rahasumma. Määrärahoja on erityyppisiä (kiinteä-, arvio-, siirto-, ehdollinen ja jakamaton määräraha). Määrärahan käyttötarkoitus ilmaistaan joko sanallisesti tai talousarviomomentin numerotunnuksella.

Varainhoitovuoden määrärahan ja mahdollisen edellisvuodelta siirtyneen siirtomäärärahaan kokonaiskäyttö nettona. Tai vastaavasti varainhoitovuoden aikana kertynyt kokonaistulo.

 Osasto on tuloarvioiden laadullisesti jaettu osa, joka koostuu luvuista.

Pääluokka on määrärahojen hallinnollisesti jaettu osa, joka koostuu luvuista.

Rahastotalous on termi, jolla viitataan talousarviotalouden ulkopuolisiin rahastoihin. Kts. alla termi Talousarviotalouden ulkopuolinen rahasto.

Siirtomääräraha on talousarviossa myönnetty määräraha, jonka voi talousarviovuoden päättyessä siirtää käytettäväksi seuraavina vuosina siten, kun talousarviossa on päätetty. Siirtomääräraha voi talousarviolain perusteella olla 2, 3 tai 5-vuotinen. Käyttöaikaan laskentaan myös varainhoitovuosi, jona siirtomääräraha on myönnetty. Esimerkiksi kaksivuotinen siirtomääräraha on käytössä sinä varainhoitovuona, kun siitä on talousarviossa päätetty, ja sitä seuraavana varainhoitovuonna.

Siirtomäärärahaa ei saa ylittää.

Edellisvuodelta siirtynyt siirtomääräraha, joka on käytettävissä varainhoitovuonna.

Valtion talousarviossa arvioidaan valtion seuraavan vuoden tulot ja menot. Talousarvion menopuoli jakaantuu hallinnonaloittain pääluokkiin ja pääluokkien sisällä edelleen lukuihin ja momentteihin. Tulopuolella puhutaan pääluokkien sijasta osastoista. Talousarviosta päättää eduskunta.

Kun raporteilla näkyy talousarvion lukuarvoja, tarkoitetaan niillä alkuperäisen budjetin mukaista tulo- tai menoarviota.

Talousarvioasetuksessa säädetään muun muassa valtion talousarvion laatimista, tuloja ja menoja koskevat menettelyt.

Talousarviotilien ja niiden sisällön tulee vastata valtion talousarviota ja sen tilijaottelua.. Valtiokonttori kokoaa ja julkaisee erikseen vuosittain ministeriöiden vahvistamat talousarvion tilijaottelut Valtion talousarvion tilijaotteluna, joka sisältää kyseisenä varainhoitovuonna käytössä olevat talousarviotilit.

Talousarviokirjanpito sisältää talousarviotilit, siirrettyjen määrärahojen tilit ja Valtiokonttorin määräämät muut tilit. Talousarviokirjanpidolla varmistetaan ja todennetaan, että valtiontaloudessa noudatetaan eduskunnan päättämää budjettia.

Talousarvion ulkopuoliset rahastot ovat valtioneuvoston alaisista valtion rahastoista koostuva osa valtiontaloutta, jota ei säädellä valtion talousarviolla. Valtiolla on yhteensä yksitoista talousarviotalouden ulkopuolista rahastoa, joista esimerkkejä ovat Valtion eläkerahasto, Valtion asuntorahasto ja Valtiontakuurahasto.

Kts. budjettitalous

Tiliryhmillä tarkoitetaan liikekirjanpidon tiliryhmiä, kuten henkilöstökulut tai vuokrat, joiden alle on niputettu useita liikekirjanpidon tilejä.

Toimintameno on valtion budjettitalouden menolaji, jolla valtio rahoittaa viraston tai laitoksen toimintaa.

Toimintamenomomentti on tehtävän mukainen momentti, jolla osoitetaan määräraha viraston tai laitoksen toiminnan aiheuttamiin kulutusmenoihin tai pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden hankintaan.

Tuloarvio on valtion talousarvion osa, jossa esitetään arvio varainhoitovuonna kertyvistä tuloista. Tuloarviot käsittää myös lainat.

Kirjanpitoyksikköön kuuluvia virastoja ja laitoksia voidaan kutsua myös tulosohjatuiksi virastoiksi. Tulosohjatulle virastolle voidaan asettaa omia toimintaa ja taloutta koskevia tulostavoitteita.

Valtion henkilöstöhallinnon työnantajatoiminnassa on käytössä kirjanpitoyksiköitä ja tulosohjattuja virastoja tarkempi luokittelu, työnantajavirasto. Työnantajavirastoa kutsutaan myös VHS-virastoksi (valtionhallinnon standardi). Työnantajavirasto ei aina ole hallinnollisesti itsenäinen virasto. Työnantajavirastokäsite on käytössä mm. Työnantajan henkilöstötietojärjestelmä Tahtissa.

Julkisen talouden osa, joka koostuu valtion budjettitaloudesta ja budjetin ulkopuolisista rahastoista. Toisinaan valtionhallintoon luetaan myös valtion liikelaitokset.

Valtiontalouteen kuuluvat talousarviotalouden lisäksi myös talousarviotalouden ulkopuoliset rahastot.

Voimassa oleva talousarvio tarkoittaa varainhoitovuoden talousarviota ja lisätalousarvioita yhteensä.