Kilpailu hankinnoissa
Kilpailu julkisissa hankinnoissa tarkoittaa, kuinka monta tarjousta kutakin kilpailutusta kohden saadaan. Vähäinen kilpailu nostaa riskiä siitä, että hinta ei ole markkinahintainen ja laatu jää vertailua vaille. Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) raportin mukaan yli puolessa suomalaisia julkisia kilpailutuksia saadaan enintään kolme tarjousta.
Kilpailua julkisissa hankinnoissa tulisi lisätä
Julkinen hallinto järjestää yli 10 000 kilpailusta vuosittain. Niistä jopa kolmasosaan saadaan alle kolme tarjousta. Jos yritykset saadaan kiinnostumaan julkisista hankinnoista, hyötyy koko yhteiskunta. Lisääntynyt kilpailu johtaa muun muassa edullisempiin hintoihin.
Kuvio kertoo kuinka paljon kilpailutukseen saadaan tarjouksia.
Kilpaillaanko julkisista hankinnoista aidosti?
Milloin hankintayksiköt ostavat ilman kilpailua?
Kilpailu syntyy siitä, että useat tarjoajat voivat tehdä tarjouksen samaan hankintaan. Jos hankintaan saadaan vain yksi tarjous tai se tehdään suorahankintana, kyse voi olla merkistä siitä, että markkina toimii rajallisesti. Lukuja kannattaa tulkita signaaleina: ne eivät yksin kerro, että hankinnassa olisi toimittu väärin.
Yhden tarjouksen kilpailutusten osuus hankinnoista eri toimialoilla
Millä toimialoilla kilpailua näyttää olevan erityisen vähän?
Kuvio osoittaa millä toimialoilla yhden tarjouksen tilanne on yleisintä. Kilpailu on niukinta aloilla, joilla markkina on keskittynyt erikoisosaajiin tai toimittajia on alueellisesti vähän.
Suorahankinnat
Suorahankinnat ovat hankintalain mukainen poikkeus: hankintayksikkö voi neuvotella sopimuksen suoraan ilman avointa tarjouskilpailua silloin, kun laissa määritelty erityinen edellytys täyttyy. Perusteet on aina kirjattava hankintapäätökseen. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) valvoo suorahankintojen lainmukaisuutta.
Sallittuja perusteita ovat muun muassa se, ettei aiemmassa kilpailutuksessa saatu lainkaan soveltuvia tarjouksia; se, että vain yksi toimittaja voi toteuttaa hankinnan teknisistä tai yksinoikeussyistä; sekä äärimmäinen kiire. Lainvastaiset suorahankinnat – ilman perustetta tai ilmoitusta tehdyt – ovat merkittäviä hankintalain rikkomuksia.
Suorahankintailmoitusten jakautuminen suorahankinnan perusteen mukaan
Vaakapalkkikaavio kertoo, millä perusteella hankintayksiköt ovat ilmoittaneet turvautuneensa suorahankintaan. Tyypillisesti peruste on tekninen tai yksinoikeudellinen syy, yksinoikeuden suojeleminen ja aiemman kilpailutuksen epäonnistuminen. Myös äärimmäinen kiire on ilmoitettu syyksi usein. Teknisten syiden korostuminen kertoo markkinoiden rakenteellisesta keskittyneisyydestä tietyillä aloilla.
Suorahankintojen osuus kaikista ilmoitetuista hankinnoista eri toimialoilla
Missä hankintaluokissa on eniten tai vähiten suorahankintoja?
Korkea suorahankinta-aste on usein merkki markkinoiden rakenteellisista rajoitteista tai pitkäkestoisista toimittajasuhteista, joita on vaikea kilpailuttaa uudelleen.
Suorahankintailmoitusten osuus hankintayksikön hankintailmoituksista
Listanäkymä vertaa seitsemää eniten suorahankintailmoituksia julkaissutta hankintayksikköä: esitetään sekä absoluuttinen määrä että osuus kaikista yksikön ilmoituksista. Kuvio auttaa tunnistamaan yksiköt, joissa poikkeusmenettelyä käytetään pääsäännön sijaan.